koulussa

Kouluruokailusta uudet ohjeet Ruotsissa

Suomessa pari lausetta koululaissa

Vaikka Suomi on tottunut pitämään itseään kouluruokailun mallimaana, ei tilanne välttämättä ole täysin mallikelpoinen joka puolella maata, sillä kunnat saavat itse päättää kouluruokailustaan. Suomessa laki sanoo vain, että koulussa tulee tarjota ohjattu, täysipainoinen ja maksuton ateria. Sen tarkempia säädöksiä meillä ei ole.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta otti kaksi vuotta sitten kantaa päiväkoti- ja kouluruokailun järjestämiseen, mutta sen ehdotukset jäivät yleisluontoisiksi. Neuvottelukunta korosti ruokailun merkitystä ja kehotti kiinnittämään huomiota siihen, että lapset saavat ruokaa riittävästi ja ruoka on yleisten ravitsemussuositusten mukaista. Kouluaterian tulee tämän kannanoton mukaan kattaa kolmasosa koululaisen päivittäisestä ravinnontarpeesta.

Kouluruokailun merkitykseen on muualla maailmassa alettu kiinnittää tarkemmin huomiota kuin meillä. Esimerkiksi Englannissa yksityiskohtaiset kouluruokasuositukset astuivat huhtikuun alussa voimaan. Ruotsissa Elintarvikevirasto on antanut tarkat suuntaviivat koululounaalle esimerkkiannoksineen ja määrineen. Yhdysvalloissa maatalousministeriö USDA on esittänyt kongressille huolensa terveellisten kouluaterioiden puolesta.

Terveellisyys lähtökohtana

kouluruoka

Englannin hallitus on antanut kouluruokasuositukset lähtökohtanaan koululaisten terveys ja suorituskyvyn parantaminen. Suositukset tulivat pakollisiksi 1.4.2001, ja ne koskevat peruskouluikäisiä eli Englannissa yli viisivuotiaita koululaisia. Ne koskevat sekä maksullisia että maksuttomia koululounaita, lämpimiä ja kylmiä aterioita sekä kouluretkien eväitä.

Terveellinen ravinto merkitsee englantilaisten suositusten mukaan tasapainoista ruokavaliota, joka on monipuolinen ja sisältää riittävästi energiaa kasvuun ja kehitykseen. Ruokavaliossa on runsaasti tärkkelyspitoisia elintarvikkeita, kuten leipää, riisiä, pastaa ja perunoita, ja runsaasti hedelmiä ja kasviksia.

Terveellisessä ruokavaliossa on niukasti tyydyttynyttä rasvaa ja rasvaisia elintarvikkeita, kohtuullisesti maitovalmisteita, lihaa ja kalaa, eikä liian usein makeita elintarvikkeita ja sokeroituja juomia.

Englantilaiset korostavat, että ruoasta tulee saada riittävästi kalsiumia, rautaa, folaattia ja sinkkiä.

Suositusten mukaan kouluateriassa tulee olla vähintään yksi aines jokaisesta seuraavasta ryhmästä:

  • Leipää, riisiä, perunaa tai pastaa. Rasvassa kypsennettynä kuitenkin   enintään kolmesti viikossa.
  • Hedelmiä ja kasviksia saatavilla joka päivä. Hedelmäjälkiruokia kahdesti viikossa.
  • Maitoa ja maitovalmisteita, juustoa.
  • Lihaa, kalaa tai muita proteiinilähteitä. Punaista lihaa vähintään kahdesti viikossa ja kalaa kerran viikossa.

Lisäksi suositellaan, että juomavettä on maksutta tarjolla joka päivä, ja korostetaan, että myös maitoa tulee olla tarjolla joka päivä. Kouluaterian ei tarvitse olla lämmin, mutta englantilaiset suosittelevat, että talvisaikaan lapsille tarjottaisiin lämmin ateria.

Ohjeet käytännön toteutukseen

Pakollisten suositusten lisäksi englantilaiset antavat kouluihin pitkän listan käytännön ohjeita, kuinka ruokavalio parhaiten toteutetaan. Esimerkiksi oppilaiden mieltymykset on syytä ottaa huomioon ja rohkaista heitä tasapainoiseen ruokavalioon. Vaihtelu, monipuoliset ja terveelliset ruoanvalmistustavat sekä yhteistyö opettajien kanssa edistävät hyvää ruokavaliota.

Ohjeet ovat arkisia, tyyliin: “Hedelmät: Tarjoa monenlaisia hedelmiä ja mehuja. Tarjoa tuoreita hedelmiä, kauniisti katettuina tai tuorehedelmäsalaattia. Lisää hedelmiä jälkiruokiin. Suosi omassa mehussaan säilöttyjä hedelmiä, mieluummin kuin vahvasti sokeroituja. Tarjoa makeuttamatonta hedelmämehua juomavaihtoehtona.

Suolasta, rasvoista ja sokerista on varoituksen sanansa, samoin ohjeet allergioista sekä erityisruokavalioista. Suosituksissa annetaan myös tarkat annosmäärät eri elintarvikkeille, mutta neuvotaan noudattamaan niitä oppilaan ikä ja ruokahalu huomioon ottaen. Esimerkiksi perunaa suositellaan syötäväksi 85-100 g päivässä, maitoa 2 dl, kalapuikkoja 2-3 kpl.

Hallitus neuvoo kouluja pitämään kirjaa tarjolla olevista ruoista ja kysymään oppilailta palautetta, jotta ruokailua voidaan kehittää oppilaille mieleiseksi. Suosituksissa on ohjeita myös siihen, miten ruokailusta saadaan houkuttelevaa – kutsutaan esimerkiksi vanhempia kouluun syömään, pidetään teemapäiviä ja autetaan esimerkein oppilaita ruoan valinnassa.

Ruotsi ohjaa lautasmalliin

Ruotsin elintarvikevirasto (SLV) ja Tukholman lääninhallitus ovat julkaisseet syksyllä 2000 kouluruokailun suuntaviivat, jotka perustuvat ruotsalaisiin lasten ja koululaisten ravitsemussuosituksiin vuodelta 1997. Ohjeiden tarkoitus on auttaa kouluja hyvän, terveellisen ja hauskan koululounaan tarjoamisessa.

Ruotsalaisten kouluruokaohjeiden mukaan lounaan tulee täyttää 25-35 prosenttia päivän energiantarpeesta. Ohjeissa annetaan oppilaiden syömisiä varten tarkat energia- ja ravintoainemäärät, jotka kertoimien avulla voi muuttaa eri ikäisille sopiviksi.

Ruotsalaiset suositukset ovat englantilaisten tapaan käytännönläheiset. Niin sanottua lautasmallia käytetään ruokavalion pohjana: lautasella tulee olla tietty osa hiilihydraattipitoista ruokaa (perunaa, pastaa, riisiä ja leipää), hedelmiä ja kasviksia sekä proteiinipitoista ruokaa (lihaa, kalaa, munaa, palkokasveja, maitoa ja maitotuotteita).

Valinnanvaraa ja salaattipöytä

Ruotsalaiset suosittelevat, että koululaisten pitäisi joka päivä saada valita kahdesta lounasvaihtoehdosta. Valinnanvara houkuttelee oppilaita syömään ja laajentaa heidän ruokatuntemustaan.

Keittoruokaa suositellaan tarjottavaksi enintään kahdesti kuukaudessa ja silloin ateriaa tulee täydentää joko päällystetyillä voileivillä tai jälkiruoalla, jotta energiaa ja ravintoaineita saadaan riittävästi.

Laktovegetaarista ruokaa tarjotaan myös noin kaksi kertaa kuukaudessa. Silloin liha, kala ja kananmuna tulee korvata palkokasveilla. Vegaaniruokaa ei suositella koululaisille, koska siinä ei ole riittävästi B12- ja D-vitamiinia.

Ruokaisa salaattipöytä voi silloin tällöin korvata toisen lounasvaihtoehdon. Se saattaa houkutella esimerkiksi yläasteen tyttöjä ruokasaliin, ohjeissa neuvotaan.

Puurolla, viilillä ja voileivillä saa korvata valmistetun lämpimän lounasruoan vain muutaman kerran lukukaudessa – lähinnä silloin, kun ruoka nautitaan muualla kuin koulun ruokasalissa.

Lähiruokaa korostetaan

Ruotsalaisissa suosituksissa otetaan esille myös ympäristönäkökohdat ja luonnonmukainen tuotanto. Kouluille jätetään valinnanvapaus, mutta niitä kehotetaan ottamaan ympäristö huomioon ja käyttämään ainakin lähellä tuotettua leipää ja kasviksia sekä kauden sadosta koottua salaattipöytää.

Ympäristönäkökohtien takia kehotetaan suosimaan hiilihydraattipitoisista elintarvikkeista perunaa ja ohraa, niiden jälkeen pastaa, bulguria ja couscousia, sitten hirssiä ja vasta viimeiseksi riisiä.

Maitoa joka aterialle

Maito ja maitovalmisteet ovat tärkeitä proteiinin ja kalsiumin lähteitä. Jos oppilas syö täydellisen koululounaan, hän saa riittävästi kalsiumia, vaikka ei joisikaan maitoa ruokajuomaksi. Koska kaikki eivät kuitenkaan syö kaikkia lounaan osia ainakaan riittävästi, maitoa ja vettä on oltava tarjolla joka päivä, ruotsalaiset suosittavat.

USA:ssa huoli korvikesyömisestä

Yhdysvalloissa maatalousministeriö USDA on huolissaan kouluissa lisääntyvästä välipalojen ja virvoitusjuomien käytöstä, mikä heikentää koululaisten terveellistä ravitsemusta. Maassa on tehty työtä kouluruokailun hyväksi vuosikymmeniä, mutta koululaiset eivät läheskään aina syö koululounasta, vaan napsivat erilaisia raksuja ja välipaloja pitkin päivää.

Yhdysvalloissa on tutkittu, että 56-85 prosenttia lapsista juo virvoitusjuomia päivittäin. Teini-ikäiset pojat ovat suurkuluttajia, he nauttivat limpsaa jopa kolmesti päivässä. Osaksi virvoitusjuomien suuren kulutuksen takia lasten sokerinkulutus on huimaa. Lasten saamasta energiasta keskimäärin viidennes tulee sokerista. Niinpä ylipaino ja diabetes ovat yleistyneet.

Nyt Yhdysvalloissa yritetään toteuttaa kouluissa ohjelmaa, jolla kunnon kouluruokailun kanssa kilpaileva toiminta saataisiin kuriin ja kouluruokailu riittävän houkuttelevaksi.

Leave a Comment: